Asiakaskokemuksesta puhutaan paljon, mutta käytännön kehittämistyössä nähdään usein, että organisaatiolta puuttuu yhteinen malli siihen, mitä CX kehittäminen tarkoittaa arjen johtamisessa. Asiakaskokemusta halutaan parantaa, mutta tekeminen jää helposti yksittäisiksi toimenpiteiksi, palautekyselyiksi tai palvelupolun irrallisiksi korjauksiksi. Tällöin vaikutus liiketoimintaan jää epäselväksi.
CX kehittäminen kannattaa nähdä johdettavana kokonaisuutena, jossa asiakasymmärrys, mittarit, prosessit ja vastuut yhdistyvät. Kokemuksen perusteella parhaat tulokset syntyvät silloin, kun asiakaskokemuksen parantaminen sidotaan konkreettisesti myyntiin, kannattavuuteen, asiakaspysyvyyteen ja toiminnan sujuvuuteen. Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten CX kehittäminen etenee käytännössä ja mitä yritysjohdon kannattaa ottaa huomioon.
Mitä CX kehittäminen tarkoittaa liiketoiminnan näkökulmasta
CX kehittäminen tarkoittaa asiakaskokemuksen systemaattista parantamista koko asiakkuuden elinkaaren ajan. Se ei rajoitu asiakaspalveluun eikä yksittäiseen kanavaan, vaan ulottuu markkinointiin, myyntiin, toimituksiin, käyttöönottoon, laskutukseen ja jatkuvaan asiakkuuden hoitoon. Tästä syystä asiakaskokemus on käytännössä poikkitoiminnallinen johtamiskysymys.
Monessa yrityksessä ensimmäinen haaste on se, että asiakas- ja markkinatutkimus tuottaa kyllä tietoa, mutta tieto ei muutu päätöksiksi tai toimintamalleiksi. Toisessa ääripäässä tehdään päätöksiä ilman riittävää asiakasymmärrystä. Kumpikaan tapa ei tue kestävää kehitystä.
Kun CX kehittäminen tehdään oikein, sillä tavoitellaan yleensä neljää vaikutusta. Ensimmäinen on kitkan poistaminen asiakaspolun kriittisistä kohdista. Toinen on asiakaspysyvyyden vahvistaminen. Kolmas on myynnin tehokkuuden parantaminen, kun asiakkaan tarpeet, viestit ja palvelulupaus kohtaavat paremmin. Neljäs on sisäisen toiminnan selkeyttäminen, koska asiakaskokemus paljastaa usein myös prosessien ongelmat.
Käytännön kehittämistyössä nähdään usein, että CX kehittäminen onnistuu parhaiten silloin, kun sitä ei käsitellä erillisenä teemana, vaan osana laajempaa liiketoiminnan kehittämistä. Näin asiakaskokemus ei jää irralliseksi hankkeeksi, vaan siitä tulee osa johtamisen rakennetta.
CX kehittäminen alkaa nykytilan analyysista
Ennen toimenpiteitä on ymmärrettävä, missä ongelma todella on. Yrityksissä oletetaan helposti, että asiakaskokemuksen haaste liittyy esimerkiksi palvelun laatuun, vasteaikaan tai viestintään. Todellinen pullonkaula voi kuitenkin löytyä myyntilupauksesta, epäselvästä toimitusmallista, sisäisistä vastuista tai siitä, ettei asiakkaan odotuksia ole koskaan määritelty tarkasti.
Siksi CX kehittäminen alkaa nykytilan analyysista. Tämä voidaan toteuttaa yhdistämällä asiakaspalautetta, haastatteluja, asiakaspolun kuvausta, reklamaatiodataa, myynnin havaintoja sekä operatiivista tietoa. Jos organisaatiossa on jo tehty asiakasymmärrykseen liittyvää työtä, sitä kannattaa hyödyntää lähtöaineistona eikä aloittaa kaikkea alusta.
Nykytila-analyysissa kannattaa tarkastella ainakin seuraavia kysymyksiä:
- Missä vaiheessa asiakas kokee eniten epävarmuutta, viivettä tai turhaa vaivaa?
- Missä kohdissa asiakas odottaa enemmän kuin organisaatio toimittaa?
- Mitkä ongelmat toistuvat eri asiakasryhmissä?
- Mitkä sisäiset prosessit näkyvät asiakkaalle heikkona kokemuksena?
- Mihin ongelmiin liittyy suurin liiketoiminnallinen vaikutus?
Olennaista on erottaa toisistaan oire ja juurisyy. Asiakas saattaa antaa heikon palautteen käyttöönotosta, vaikka varsinainen syy olisi myyntivaiheessa annettu epärealistinen kuva palvelun käyttöönoton helppoudesta. Kokemuksen perusteella juuri tämä vaihe jää monessa yrityksessä liian vähälle huomiolle.
Hyvin tehty analyysi auttaa myös priorisoinnissa. Kaikkea ei kannata kehittää yhtä aikaa. Yritysjohdon näkökulmasta tärkeintä on tunnistaa ne asiakaskokemuksen kohdat, joissa parannus vaikuttaa yhtä aikaa asiakkaan kokemukseen ja liiketoiminnan tulokseen.
Miten asiakaskokemuksen kehittäminen viedään käytäntöön
Kun nykytila on ymmärretty, seuraava vaihe on rakentaa konkreettinen etenemismalli. CX kehittäminen epäonnistuu usein siksi, että tavoitteet jäävät yleiselle tasolle. Päätetään esimerkiksi parantaa asiakaskokemusta, mutta ei määritellä mitä muutetaan, kuka vastaa, millä aikataululla ja miten onnistumista seurataan.
Toimiva malli sisältää tyypillisesti neljä vaihetta.
Ensimmäinen vaihe on tavoitteiden määrittely. Tavoitteiden pitää liittyä liiketoimintaan. Asiakaskokemuksen tavoitteena voi olla esimerkiksi asiakaspysyvyyden parantaminen, läpimenoajan lyhentäminen, reklamointien vähentäminen tai lisämyynnin kasvattaminen.
Toinen vaihe on asiakaspolun ja kriittisten kohtaamispisteiden määrittely. Tässä vaiheessa kuvataan, missä hetkissä asiakkaan kokemus muodostuu ja missä kohdin kokemukseen voidaan vaikuttaa eniten. Monesti jo tämä työ paljastaa tarpeen kehittää myös myyntiprosessin kehittämistä, koska asiakaskokemus alkaa jo ennen ensimmäistä toimitusta.
Kolmas vaihe on toimenpiteiden priorisointi. Usein kannattaa aloittaa 3 tai 5 tärkeimmästä kehityskohdasta. Näitä voivat olla esimerkiksi tarjousvaiheen selkeyttäminen, käyttöönoton ohjaus, yhteydenpidon rytmi, palautteen käsittely tai asiakkuuden hoitomallin uudistaminen.
Neljäs vaihe on vastuiden ja mittareiden määrittely. Jos kukaan ei omista kehitystä, se ei etene. CX kehittäminen ei myöskään voi olla vain yhden henkilön vastuulla, jos ongelmien juuret ovat useassa toiminnossa. Tämän vuoksi johdon rooli on keskeinen.
Käytännön kehittämistyössä nähdään usein, että paras etenemistapa on kevyt mutta kurinalainen. Liian raskas ohjelma hidastaa tekemistä. Liian kevyt taas johtaa siihen, että kehitystä ei johdeta. Tarvitaan selkeä tiekartta, säännöllinen seuranta ja päätökset siitä, mitä tehdään nyt ja mitä myöhemmin.
Mittarit, joilla CX kehittäminen yhdistyy tuloksiin
Asiakaskokemusta ei kannata johtaa pelkän tuntuman perusteella. Samalla on hyvä muistaa, että yksittäinen mittari ei kerro koko totuutta. Esimerkiksi suositteluindeksi tai tyytyväisyyskysely voi näyttää hyvää tulosta samaan aikaan, kun asiakaspoistuma kasvaa tai toimituskuorma lisääntyy.
Siksi CX kehittäminen kannattaa sitoa mittaristoon, jossa yhdistyvät kokemusdata ja liiketoimintadata. Tällaisia mittareita voivat olla esimerkiksi:
- asiakastyytyväisyys tietyissä palvelun vaiheissa
- asiakaspysyvyyden kehitys
- reklamaatioiden määrä ja laatu
- vastaus ja käsittelyajat
- uusintaostot tai lisämyynti
- asiakkuuden kannattavuus
- käyttöönoton tai toimituksen läpimenoaika
Kokemuksen perusteella erityisen hyödyllistä on tarkastella mittareita asiakassegmenteittäin. Kaikkien asiakkaiden kokemus ei muodostu samalla tavalla. Jos sama toimintamalli aiheuttaa suuryrityksille eri ongelmia kuin pk-asiakkaille, keskiarvot voivat peittää tärkeimmät havainnot.
Johdon kannalta olennaista on nähdä yhteys mittarin ja päätöksen välillä. Jos asiakaspalautteessa toistuu epäselvä viestintä, mitä siitä seuraa? Muutetaanko prosessia, materiaaleja, vastuunjakoa vai palvelulupausta? Vasta silloin mittaaminen tukee johtamista.
Tarvittaessa mittaristo kannattaa rakentaa osaksi laajempaa liiketoiminnan nykytilan analysointia, jotta asiakaskokemuksen vaikutus näkyy myös kannattavuudessa, kasvussa ja toiminnan tehokkuudessa.
Miksi CX kehittäminen jää usein kesken ja miten se vältetään
Yleisin syy siihen, että CX kehittäminen jää kesken, on omistajuuden puute. Asiakaskokemusta pidetään tärkeänä, mutta sitä ei johdeta samalla vakavuudella kuin myyntiä, taloutta tai operatiivista tehokkuutta. Tällöin kehittäminen jää helposti hankkeeksi, joka etenee hetken ja hiipuu arjen kiireisiin.
Toinen tyypillinen ongelma on liian kapea näkökulma. Jos kehittäminen rajataan vain asiakaspalveluun, moni juurisyy jää koskematta. Asiakaskokemus rakentuu jo markkinoinnin lupauksissa, myynnin keskusteluissa, sopimusvaiheessa ja toimituksen toteutuksessa.
Kolmas haaste liittyy priorisointiin. Organisaatio voi kerätä paljon palautetta, mutta ilman yhteistä päätösmallia kaikki kehitysideat näyttävät yhtä tärkeiltä. Käytännössä tämä johtaa hajanaiseen tekemiseen. Siksi CX kehittäminen tarvitsee selkeät valintakriteerit: mikä vaikuttaa eniten asiakkaaseen, mikä vaikuttaa eniten liiketoimintaan ja mikä on toteutettavissa järkevästi.
Neljäs ongelma on se, että kehitystä ei sidota resursseihin. Jos asiakaskokemusta halutaan aidosti parantaa, se vaatii aikaa, päätöksiä ja joskus myös ulkopuolista tukea. Monessa tilanteessa yritys hyötyy siitä, että kokonaisuutta tarkastellaan ulkopuolisesta näkökulmasta esimerkiksi osana liiketoiminnan asiantuntijoiden vetämää kehitystyötä. Ulkopuolinen näkökulma auttaa usein tunnistamaan ne rakenteelliset ongelmat, joita sisältä käsin ei enää huomata.
Hyvä uutinen on se, että CX kehittäminen ei edellytä täydellistä mallia ennen aloitusta. Usein järkevin tapa on aloittaa rajatusta kokonaisuudesta, rakentaa yhteinen tilannekuva, valita tärkeimmät kehityskohteet ja johtaa niitä systemaattisesti. Näin asiakaskokemuksen kehittäminen alkaa tuottaa näkyviä vaikutuksia myös liiketoimintaan.
CTA
Jos organisaatiossa halutaan selkeyttää, miten CX kehittäminen kannattaa käynnistää tai miten asiakaskokemus sidotaan paremmin liiketoiminnan tavoitteisiin, asiasta kannattaa keskustella käytännön tasolla. Navigatio auttaa tunnistamaan asiakaskokemuksen pullonkaulat, rakentamaan kehitysmallin ja viemään toimenpiteet osaksi johtamista.
Ota yhteyttä, jos haluat arvioida nykytilannetta tai rakentaa yritykselle selkeän asiakaskokemuksen kehityssuunnitelman.
