B2B-myynnin kehittäminen käytännössä: 90 päivän malli johdolle

B2B-myynnin kehittäminen nousee johdon pöydälle yleensä silloin, kun kasvu hidastuu, ennustettavuus heikkenee tai myynnin arki alkaa nojata liikaa yksittäisiin tekijöihin. Käytännön kehittämistyössä nähdään usein, että ongelma ei ole vain myyjien aktiivisuudessa, vaan koko myynnin toimintamallissa. Kun tavoitteet, kohderyhmät, prosessi, mittarit ja johtamisen rytmi eivät tue toisiaan, tulos jää sattumanvaraiseksi.

Tässä artikkelissa tarkastellaan, miten B2B-myynnin kehittäminen kannattaa jäsentää niin, että johto saa tilanteesta selkeän kuvan ja pystyy viemään muutoksen käytäntöön hallitusti. Samalla avataan, millainen 90 päivän etenemismalli toimii useimmissa pk-yrityksissä ja kasvuyrityksissä.

Miksi B2B-myynnin kehittäminen jumittuu organisaatioissa

Monessa yrityksessä myyntiä pyritään parantamaan yksittäisillä toimenpiteillä. Otetaan käyttöön uusi CRM, lisätään kampanjoita tai muutetaan myyjien tavoitteita. Nämä voivat olla hyödyllisiä ratkaisuja, mutta kokemuksen perusteella ne eivät yksin korjaa perusongelmaa, jos myynnin kokonaisuus on epäselvä.

Tyypillisiä pullonkauloja ovat epäselvä kohderyhmä, hajanaiset asiakkuuskriteerit, puutteellinen myyntistrategian kehittäminen, vaihtelevat työtavat ja heikko näkyvyys myyntiputkeen. Lisäksi johdolla voi olla liian vähän yhteistä näkemystä siitä, tavoitellaanko nopeaa uutta myyntiä, parempaa katetta, suurempia asiakkuuksia vai tasaisempaa ennustettavuutta. Kun suunta jää avoimeksi, myös tekeminen sirpaloituu.

B2B-ympäristössä myynti on harvoin lineaarinen prosessi. Päätöksenteko on asiakkaalla usein hajautunut, ostoprosessi kestää pitkään ja kaupallinen viesti pitää pystyä sovittamaan usealle eri roolille. Tämän vuoksi myynnin kehittäminen vaatii enemmän kuin aktiviteettien lisäämistä. Tarvitaan rakenteita, joiden avulla myynti on johdettavaa, toistettavaa ja mitattavaa.

Toinen yleinen syy kehityksen pysähtymiseen on se, että organisaatio ei pysähdy arvioimaan asiakkaan näkökulmaa riittävän tarkasti. Jos ymmärrys asiakkaan päätöksenteosta, ostokriteereistä ja riskeistä on vajavainen, myynti nojaa helposti oletuksiin. Tässä kohtaa myös asiakas- ja markkinatutkimus tukee myynnin kehittämistä yllättävän paljon, vaikka sitä ei aina mielletä myynnin työkaluksi.

B2B-myynnin kehittäminen alkaa nykytilan analyysistä

Ennen toimenpiteitä on ymmärrettävä, mistä myynnin tulos tällä hetkellä muodostuu. Käytännön kehittämistyössä nähdään usein, että yrityksissä kyllä seurataan liikevaihtoa ja tarjouskantaa, mutta harvemmin analysoidaan riittävän tarkasti sitä, missä vaiheessa myynti etenee hyvin ja missä kohtaa se alkaa vuotaa.

Toimiva nykytila-analyysi sisältää vähintään viisi näkökulmaa. Ensimmäinen on kohderyhmä. Onko määritelty, keille myydään, missä tilanteissa yritys on vahvimmillaan ja millaisiin tarpeisiin ratkaisu vastaa? Toinen on arvolupaus. Onko asiakkaalle selkeää, miksi ratkaisu kannattaa valita ja millä perusteella se erottuu vaihtoehdoista?

Kolmas näkökulma on myyntiprosessi. Onko olemassa yhteisesti sovittu etenemismalli ensikontaktista tarjoukseen, neuvotteluun ja päätökseen asti? Neljäs on myynnin johtaminen. Seurataanko oikeita asioita oikeassa rytmissä, vai katsotaanko vain toteutunutta laskutusta? Viides näkökulma on kyvykkyys. Onko tiimillä oikeat valmiudet käydä arvoa rakentavia B2B-keskusteluja eri ostajarooleissa?

Usein analyysi osoittaa, että ongelma ei ole liidien määrä vaan konversio. Toisinaan taas myynti toimii hyvin loppuvaiheessa, mutta putkeen ei tule riittävästi laadukkaita mahdollisuuksia. Silloin huomio siirtyy kohdennukseen, sisältöihin ja kaupallisen viestin selkeyteen. Jos taas tarjouksia tehdään paljon mutta päätöksiä syntyy vähän, syy voi olla epäselvässä positioinnissa, väärin ajoitetuissa keskusteluissa tai puutteellisessa tarpeen tunnistamisessa.

Nykytilan analyysi kannattaa kytkeä myös laajempaan liiketoiminnan kehittämiseen. Myynti ei toimi irrallaan palvelumallista, toimituskyvystä, hinnoittelusta tai asiakaskokemuksesta. Kokemuksen perusteella parhaat tulokset syntyvät silloin, kun myynnin kehittämistä tarkastellaan osana koko kaupallista toimintaa eikä vain myyntitiimin sisäisenä hankkeena.

90 päivän malli B2B-myynnin kehittämiseen

Johdon näkökulmasta B2B-myynnin kehittäminen onnistuu parhaiten, kun työ jaetaan selkeisiin vaiheisiin. Liian laaja ohjelma menettää helposti fokuksen, mutta liian kapea kehitys taas jää pintatasolle. Käytännössä toimiva malli on 90 päivän jakso, jossa rakennetaan ensin näkyvyys nykytilaan, sitten yhteinen toimintamalli ja lopuksi johtamisen rutiinit.

Ensimmäiset 30 päivää kannattaa käyttää tilanteen läpivalaisuun. Tähän kuuluu myyntidatan tarkastelu, asiakkuuksien segmentointi, myyntiprosessin vaiheiden arviointi, myyjien ja johdon haastattelut sekä valikoidut asiakashaastattelut. Tavoitteena ei ole tuottaa raskasta raporttia, vaan tunnistaa ne tekijät, jotka vaikuttavat eniten myynnin tulokseen juuri nyt. Monessa tapauksessa jo tässä vaiheessa nähdään, onko suurin haaste prospektoinnissa, tarjousten laadussa, päätösvaiheen etenemisessä vai johtamisen puutteissa.

Seuraavat 30 päivää käytetään toimintamallin täsmentämiseen. Tällöin määritellään tarkemmin kohdeasiakkuudet, kaupallinen ydinviesti, myyntiprosessin vaiheet, vastuuroolit ja etenemiskriteerit. Jos yrityksellä on tarve uudistaa myös palvelun markkinakelpoisuutta tai ratkaisun paketointia, rinnalle kannattaa tuoda näkökulmaa kaupallistamisen tuesta. B2B-myynnissä ongelma ei usein ole vain myynnin tekemisessä, vaan siinä, ettei ostaminen ole asiakkaalle riittävän helppoa tai ymmärrettävää.

Viimeiset 30 päivää keskittyvät käyttöönottoon. Tällöin rakennetaan seurannan rytmi, yhteiset mittarit, CRM-käytännöt ja johtamisen tapa. Johto tarvitsee näkyvyyden ainakin putken määrään, vaihekohtaiseen konversioon, myyntisyklin pituuteen, keskikaupan arvoon ja siihen, miten tavoitteet jakautuvat eri asiakassegmenteissä. Samalla varmistetaan, että myyntitiimi osaa käyttää yhteistä mallia arjen työssä eikä kehitys jää dokumenteiksi.

90 päivän jaksolla ei ratkaista kaikkea pysyvästi, mutta sen aikana voidaan rakentaa riittävä perusta, jonka varaan jatkuva parantaminen on mahdollista tehdä. Tämä on yleensä realistisempi tavoite kuin täydellisen mallin hakeminen kerralla.

Mitkä toimenpiteet tuottavat eniten vaikutusta B2B-myynnissä

Kaikki kehitystoimet eivät ole vaikutukseltaan samanarvoisia. Kokemuksen perusteella suurin hyöty saadaan yleensä neljästä kokonaisuudesta, jos ne saadaan kuntoon samanaikaisesti.

Ensimmäinen on kohdennuksen tarkentaminen. Kun yritys määrittelee, millaisille asiakkaille se aidosti tuottaa arvoa ja missä tilanteessa osto on todennäköisin, myynti tehostuu nopeasti. Tämä näkyy parempana osumatarkkuutena, lyhyempinä myyntisykleinä ja vähäisempänä hukkatyönä.

Toinen on arvolupauksen kirkastaminen. B2B-ostaja ei etsi vain palvelun kuvausta, vaan perustelua päätökselle. Mikä muuttuu asiakkaan liiketoiminnassa, jos ratkaisu otetaan käyttöön? Mitä riskiä se pienentää, mitä tuottoa se voi synnyttää tai mitä ongelmaa se poistaa? Mitä paremmin tämä pystytään sanoittamaan, sitä helpompi asiakkaan on viedä asiaa eteenpäin omassa organisaatiossaan.

Kolmas on myyntiprosessin yhtenäistäminen. Jos jokainen myyjä toimii eri tavalla, yritys ei pysty oppimaan systemaattisesti. Yhtenäinen prosessi ei tarkoita mekaanisuutta, vaan yhteisiä pelisääntöjä siitä, miten mahdollisuuksia avataan, kvalifioidaan, edistetään ja päätetään. Tällöin myös johdon on helpompi nähdä, missä vaiheessa tukea tarvitaan.

Neljäs on johtamisen rytmi. Myynti kehittyy harvoin ilman säännöllistä seurantaa ja priorisointia. Viikko- ja kuukausitasolla tapahtuva johtaminen on usein ratkaisevampaa kuin yksittäiset kehityshankkeet. Kun mittarit ovat selkeät ja keskustelut perustuvat yhteiseen dataan, organisaatio kykenee reagoimaan ajoissa eikä vasta siinä vaiheessa, kun tavoitevaje näkyy tuloksessa.

Monessa tapauksessa myös rahoituksen suunnittelu liittyy myynnin kehittämiseen enemmän kuin ensi silmäyksellä näyttää. Jos yritys hakee kasvua, uuden myyntimallin rakentaminen voi vaatia investointeja järjestelmiin, sisältöihin, rekrytointeihin tai markkinoillemenoon. Siksi johdon kannattaa tarkastella myynnin kehittämistä myös resurssien ja kassavaikutusten näkökulmasta.

Miten johto varmistaa, että myynnin kehittäminen näkyy tuloksessa

Johdon tärkein tehtävä ei ole osallistua jokaiseen myyntikeskusteluun, vaan varmistaa, että myyntiä johdetaan johdonmukaisesti. Tämä tarkoittaa käytännössä kolmea asiaa. Ensiksi on päätettävä, mitä myynniltä haetaan. Kasvua voi rakentaa eri tavoin, eikä kaikkia tavoitteita voi painottaa yhtä aikaa.

Toiseksi on sovittava, millä mittareilla kehitystä seurataan. Liian moni organisaatio seuraa vain lopputulosta, vaikka ennakoivat mittarit kertovat muutoksen suunnasta aiemmin. B2B-myynnissä tällaisia mittareita ovat esimerkiksi uusien mahdollisuuksien määrä, kvalifioitujen tapaamisten osuus, vaihekohtaiset konversiot ja putken rakenne.

Kolmanneksi on luotava päätöksenteon rytmi. Myynnin kehittäminen ei etene, jos havaintoja kyllä syntyy mutta kukaan ei tee niiden perusteella valintoja. Tarvitaan säännöllinen tapa katsoa dataa, tunnistaa poikkeamat ja päättää korjaavista toimista. Käytännön kehittämistyössä nähdään usein, että juuri tämä erottaa organisaatiot, joissa myynti muuttuu ennustettavammaksi, niistä joissa samat ongelmat palaavat kvartaalista toiseen.

Jos B2B-myynnin kehittäminen on ajankohtaista, keskustelu kannattaa aloittaa nykytilan arvioinnista. Navigatio auttaa yrityksiä jäsentämään myynnin pullonkaulat, arvioimaan kasvun edellytykset ja rakentamaan käytännössä toimivan etenemismallin. Ota yhteyttä yhteydenoton kautta, jos haluat käynnistää keskustelun yrityksesi myynnin kehityssuunnasta.

Samankaltaiset artikkelit