Asiakaskokemuksen mittarit käytännössä: mitä kannattaa mitata ja miksi

Asiakaskokemuksen mittarit ovat yritysjohdolle tapa tehdä asiakaskokemuksesta johdettava kokonaisuus. Monessa organisaatiossa asiakaskokemuksesta puhutaan paljon, mutta mittaaminen jää yksittäisten kyselyiden tai irrallisten lukujen varaan. Silloin päätöksenteko perustuu helposti oletuksiin eikä siihen, missä kohdin asiakkuus oikeasti vahvistuu tai heikkenee.

Kokemuksen perusteella toimivin lähestymistapa on rakentaa mittaristo, joka yhdistää asiakkaan kokemuksen, liiketoiminnan tavoitteet ja käytännön johtamisen rytmin. Tällöin NPS, CSAT ja CES eivät ole vain raportoitavia lukuja, vaan välineitä kehitystoimien priorisointiin.

Mitä asiakaskokemuksen mittarit oikeastaan mittaavat

Kun puhutaan asiakaskokemuksen mittareista, puhutaan käytännössä eri näkökulmista samaan ilmiöön. Yksi mittari kertoo suositteluhalukkuudesta, toinen tyytyväisyydestä yksittäiseen kohtaamiseen ja kolmas asioinnin vaivattomuudesta. Yksikään niistä ei yksin riitä kertomaan koko totuutta.

Käytännön kehittämistyössä nähdään usein, että organisaatio seuraa yhtä päälukua ja odottaa sen selittävän asiakkaiden käyttäytymistä. Tämä johtaa helposti liian suoraviivaisiin johtopäätöksiin. Jos esimerkiksi suositteluhalukkuus laskee, syy voi löytyä palveluprosessista, toimitusvarmuudesta, viestinnästä tai odotusten hallinnasta. Siksi mittariston on hyvä rakentua useasta toisiaan täydentävästä mittarista.

Laadukas mittaristo kytkeytyy myös muuhun johtamiseen. Kun asiakaskokemusta kehitetään osana liiketoiminnan kehittämistä, mittarit eivät jää asiakaspalvelun tai markkinoinnin vastuulle. Ne ohjaavat myyntiä, toimitusta, johtoa ja kehityshankkeita samaan suuntaan.

NPS, CSAT ja CES eri tilanteissa

NPS eli Net Promoter Score mittaa asiakkaan halukkuutta suositella yritystä tai palvelua. Se soveltuu erityisesti yleiskuvan seuraamiseen ja pidemmän aikavälin muutosten tarkasteluun. NPS on hyödyllinen silloin, kun halutaan arvioida asiakassuhteen kokonaislaatua eikä vain yksittäistä tapahtumaa.

CSAT eli Customer Satisfaction Score mittaa tyytyväisyyttä tiettyyn palvelutilanteeseen, ostokokemukseen tai toimitukseen. Se toimii hyvin silloin, kun halutaan ymmärtää, miten jokin prosessin vaihe onnistui asiakkaan näkökulmasta. Esimerkiksi käyttöönotto, asiakastuki tai toimitusprojekti voidaan arvioida CSAT-mittauksella tarkasti.

CES eli Customer Effort Score puolestaan kuvaa asioinnin helppoutta. Tämä mittari on usein erityisen hyödyllinen tilanteissa, joissa palveluprosessissa epäillään olevan kitkaa. Jos asiakas joutuu näkemään paljon vaivaa saadakseen asian eteenpäin, vaikutus näkyy usein ajan myötä sekä tyytyväisyydessä että asiakasuskollisuudessa.

Kokemuksen perusteella mittarin valinta kannattaa tehdä käyttötarkoituksen mukaan:

  • NPS, kun halutaan seurata asiakassuhteen yleistä laatua ja suositteluhalukkuutta
  • CSAT, kun halutaan arvioida yksittäisen palveluhetken onnistumista
  • CES, kun halutaan tunnistaa asioinnin vaikeutta ja prosessin kitkakohtia

Usein paras ratkaisu ei ole valita vain yhtä mittaria, vaan rakentaa yhdistelmä. Silloin nähdään, mitä asiakkaat ajattelevat, missä kohdin ongelmat syntyvät ja kuinka vakavia ne ovat liiketoiminnan kannalta. Tätä ajattelua hyödynnetään laajasti myös asiakas ja markkinatutkimuksissa, joissa yksittäinen havainto ei vielä riitä johtopäätökseksi.

Hyvä asiakaskokemuksen mittaristo tukee päätöksentekoa

Toimiva mittaristo ei synny lisäämällä mahdollisimman monta kysymystä kyselyyn. Olennaisempaa on miettiä, mihin päätöksiin tietoa käytetään. Jos mittaamisen tulokset eivät johda toimenpiteisiin, mittaus jää hallinnolliseksi rutiiniksi.

Käytännön kehittämistyössä nähdään usein kolme yleistä ongelmaa. Ensimmäinen on se, että mittausta tehdään liian harvoin. Toinen on se, että tuloksia ei pystytä kohdistamaan oikeaan asiakaspolun vaiheeseen. Kolmas on se, että asiakaskokemuksen mittarit eivät yhdisty taloudellisiin tai operatiivisiin tunnuslukuihin.

Johtamisen kannalta hyödyllinen malli sisältää yleensä ainakin seuraavat osat:

  • selkeä tavoite jokaiselle mittarille
  • määritelty mittauspiste asiakaspolussa
  • vastuut tulosten seurannalle ja käsittelylle
  • tapa yhdistää palaute myyntiin, asiakaspysyvyyteen ja kannattavuuteen
  • toistuva rytmi päätöksille ja korjaaville toimenpiteille

Kun asiakaskokemuksen mittaaminen rakennetaan tällä tavalla, yritys saa paremman näkymän siihen, mikä vaikuttaa kasvuun ja mikä syö sitä. Esimerkiksi heikko toimituskokemus ei ole vain palveluongelma, vaan se voi näkyä myynnin hidastumisena, lisämyynnin vähenemisenä tai asiakkuuksien menetyksenä. Tällöin mittarit tukevat myös myyntiprosessin kehittämistä ja johdon priorisointia.

Miten asiakaskokemuksen mittaaminen viedään käytäntöön

Ensimmäinen vaihe on rajata, mitä halutaan ymmärtää paremmin. Onko tavoitteena nostaa asiakaspysyvyyttä, parantaa palvelun laatua, lyhentää käsittelyaikoja vai vahvistaa suosittelua? Ilman tätä rajausta mittaaminen jää helposti yleisluontoiseksi.

Toinen vaihe on määrittää asiakaspolun tärkeimmät kohdat. Kaikkea ei tarvitse mitata yhtä aikaa. Yleensä kannattaa aloittaa niistä vaiheista, joissa syntyy eniten arvoa tai joissa on eniten riskiä. Tällaisia voivat olla myynnin alkuvaihe, toimituksen käynnistyminen, käyttöönottovaihe tai asiakastuen kohtaamiset.

Kolmas vaihe on yhdistää määrällinen ja laadullinen tieto. Pelkkä numero kertoo suunnan, mutta ei aina syytä. Siksi kyselyiden rinnalla tarvitaan usein myös asiakastutkimusta, haastatteluja tai avovastauksien analyysiä. Kokemuksen perusteella juuri tässä vaiheessa syntyy usein tärkein ymmärrys siitä, miksi asiakkaat toimivat kuten toimivat.

Neljäs vaihe on päätöksentekorutiini. Mittaamisen arvo syntyy vasta silloin, kun tulokset käsitellään säännöllisesti, niistä tehdään johtopäätöksiä ja vaikutuksia seurataan. Monessa yrityksessä hyödyllinen käytäntö on kuukausittainen katsaus, jossa yhdistetään asiakaspalautteet, myynnin havainnot ja operatiiviset tunnusluvut.

Jos mittaaminen halutaan rakentaa kestävälle pohjalle, se kannattaa nähdä osana laajempaa kehityskokonaisuutta. Silloin asiakaskokemus ei jää irralliseksi teemaksi, vaan se liittyy suoraan palveluiden kehittämiseen, myyntiin, johtamiseen ja investointipäätöksiin.

Asiakaskokemuksen mittarit eivät siis ole vain raportointia varten. Ne auttavat tunnistamaan, missä yritys lunastaa lupauksensa ja missä syntyy tarpeetonta kitkaa. Juuri tästä syystä hyvin rakennettu mittaristo on johdolle käytännöllinen työkalu eikä vain asiakaspalautteen keruun menetelmä.

Kun asiakaskokemuksen mittarit halutaan osaksi johtamista

Jos asiakaskokemuksen mittaaminen on hajanaista tai mittarit eivät vielä tue päätöksentekoa, tilanne kannattaa arvioida rauhassa. Usein jo melko pienillä muutoksilla saadaan näkyväksi ne kohdat, joissa asiakaskokemus vaikuttaa suoraan kasvuun, tehokkuuteen ja kannattavuuteen.

Navigatio auttaa yrityksiä rakentamaan käytännöllisiä mittaristoja, tulkitsemaan tuloksia ja viemään havainnot osaksi liiketoiminnan kehittämistä. Jos aihe on ajankohtainen, ota yhteyttä ja aloitetaan keskustelu siitä, millainen asiakaskokemuksen mittaamisen malli sopii juuri teidän tilanteeseenne.

Samankaltaiset artikkelit