B2B-liidien hankinta on monessa yrityksessä aihe, johon kohdistuu paljon odotuksia mutta usein liian vähän rakenteellista ajattelua. Liidejä halutaan lisää nopeasti, mutta samalla jää epäselväksi, mistä laadukkaat kontaktit todellisuudessa syntyvät, miten niitä tulisi käsitellä ja millä mittareilla tekemistä kannattaa johtaa. Kokemuksen perusteella juuri tässä kohtaa syntyy paljon turhaa tehottomuutta. Liidejä kyllä tulee, mutta niistä liian harva etenee aidosti myyntimahdollisuuksiksi.
Kun B2B-liidien hankinta rakennetaan järjestelmällisesti, kyse ei ole yksittäisestä kampanjasta vaan johdetusta kokonaisuudesta. Siinä yhdistyvät kohderyhmän valinta, arvolupaus, sisältö, kanavat, myynnin prosessi ja seuranta. Käytännön kehittämistyössä nähdään usein, että merkittävimmät parannukset eivät synny lisäämällä tekemisen määrää vaan selkiyttämällä toimintamallia.
Mitä B2B-liidien hankinta käytännössä tarkoittaa
B2B-liidien hankinta tarkoittaa prosessia, jossa yritys tunnistaa, tavoittaa ja aktivoi sellaisia organisaatioita ja päättäjiä, joilla voi olla todellinen tarve yrityksen tarjoamalle ratkaisulle. Tämä kuulostaa yksinkertaiselta, mutta käytännössä onnistuminen edellyttää täsmällisiä valintoja. Jos kohderyhmä on määritelty liian väljästi, viestit jäävät yleisiksi. Jos taas myynnin ja markkinoinnin työnjako on epäselvä, kontaktit jäävät ilman jatkotoimia.
Ensimmäinen käytännön kysymys on, millainen organisaatio on oikeasti hyvä asiakas. Tätä ei kannata ratkaista pelkällä oletuksella. Usein hyödyllisin lähtökohta löytyy nykyisestä asiakaskannasta, jossa tarkastellaan kannattavimpia, pitkäikäisimpiä ja yhteistyöltään sujuvimpia asiakkuuksia. Tämän pohjalta voidaan määrittää tavoiteltava asiakasprofiili eli millaisiin yrityksiin, toimialoihin, kokoluokkiin ja rooleihin liidien hankinta kannattaa kohdistaa.
Samalla on arvioitava, mikä saa kohderyhmän reagoimaan. Hyvä liidikoneisto ei rakennu vain näkyvyyden varaan, vaan sen taustalla on uskottava viesti asiakkaan ongelmasta, sen vaikutuksista ja ratkaisun hyödyistä. Tätä työtä tukevat usein asiakas- ja markkinatutkimukset, joiden avulla voidaan tarkentaa päätöksentekijöiden tarpeita ja ostokriteerejä.
Moni yritys puhuu liideistä yhtenä massana, vaikka todellisuudessa liidit ovat eri vaiheissa. Osa vasta tunnistaa ongelmaa, osa vertailee vaihtoehtoja ja osa on jo valmis keskustelemaan ostosta. Siksi myös sisältöjen, yhteydenottojen ja seurannan on oltava erilaisia. Tästä syystä toimiva myyntiprosessin kehittäminen liittyy aina olennaisesti liidien hankintaan.
Tehokkaimmat kanavat B2B-liidien hankintaan
Toimivia kanavia ei voi määritellä yleisellä tasolla kaikille yrityksille samalla tavalla. Kanavavalinnat riippuvat kohderyhmästä, ostosyklin pituudesta, tarjottavan ratkaisun arvosta ja siitä, kuinka tunnettu yritys on markkinassa. Silti tietyt periaatteet toistuvat käytännössä.
Ensimmäinen kanavaryhmä on yrityksen oma näkyvyys ja sisältöpohjainen kysynnän rakentaminen. Tähän kuuluvat esimerkiksi asiantuntija-artikkelit, ladattavat oppaat, verkkosivujen palvelusivut, uutiskirjeet ja hakukoneista tuleva liikenne. Näiden etu on se, että ne tavoittavat usein ostajan silloin, kun tarve on jo osittain tunnistettu. Jos sisältö vastaa aidosti asiakkaan kysymyksiin, syntyy luonteva syy jättää yhteystiedot tai ottaa yhteyttä. Tätä tukee myös selkeä kaupallistamisen tuki, koska ilman täsmällistä arvolupausta kiinnostus ei muutu kysynnäksi.
Toinen kanavaryhmä on aktiivinen outbound, jossa yritys tunnistaa sopivia kohdeyrityksiä ja lähestyy niitä suoraan. Tämä voi tapahtua esimerkiksi sähköpostin, puhelun, LinkedInin tai verkostojen kautta. Outbound toimii erityisen hyvin tilanteissa, joissa kohdemarkkina on rajattu ja asiakkuuden arvo korkea. Kokemuksen perusteella outbound epäonnistuu harvoin siksi, että kanava olisi väärä. Yleisemmin ongelma on siinä, että viesti on liian geneerinen, kohdelista huonosti rajattu tai jatkoprosessi puuttuu.
Kolmas tärkeä lähde ovat nykyiset asiakkaat, kumppanit ja verkostot. Referenssit, suositukset ja olemassa olevat suhteet ovat B2B-ympäristössä usein alihyödynnettyjä. Kun yritys tunnistaa, missä tilanteissa asiakkaat suosittelevat palvelua eteenpäin, voidaan tästä rakentaa systemaattinen tapa tuottaa uusia avauksia. Tähän liittyy usein myös asiakastarinoiden ja referenssiprojektien parempi hyödyntäminen.
Neljäs kanavaryhmä on tapahtumat, webinaarit ja muut kohtaamiset, joissa yritys voi osoittaa osaamistaan. Näiden arvo ei kuitenkaan synny pelkästä osallistujamäärästä. Oleellista on, mitä tapahtuu ennen tilaisuutta ja sen jälkeen. Ilman suunniteltua jälkihoitoa moni lupaava kontakti jää hyödyntämättä.
Kanavien valinnassa keskeinen virhe on yrittää olla samaan aikaan kaikkialla. Käytännön kehittämistyössä nähdään usein, että parempi tulos syntyy, kun valitaan 2 tai 3 pääkanavaa, rakennetaan niihin selkeä toimintamalli ja vasta sen jälkeen laajennetaan tekemistä.
Prosessi, jolla liideistä syntyy myyntimahdollisuuksia
Liidien hankinta ei pääty siihen, että yhteystieto saadaan. Tässä vaiheessa alkaa vasta varsinainen arvoa tuottava työ. Jos yrityksellä ei ole yhteistä määritelmää liidille, markkinoinnin tuottamat kontaktit ja myynnin odotukset alkavat helposti erkaantua toisistaan. Tällöin syntyy tuttu tilanne, jossa liidejä pidetään määrällisesti riittävinä mutta laadullisesti heikkoina.
Toimiva prosessi alkaa liidin määrittelystä. On päätettävä, milloin kontakti on vasta kiinnostunut, milloin se on markkinoinnin kannalta lupaava ja milloin se on myynnille valmis. Tämä voi perustua esimerkiksi yritysprofiiliin, yhteydenoton sisältöön, käyttäytymiseen verkkosivuilla tai siihen, onko asiakkaalla tunnistettu hanke käynnissä.
Seuraava vaihe on reagointinopeus ja vastuunjako. Monessa organisaatiossa merkittävä osa liideistä menettää arvonsa, koska ensimmäinen yhteydenotto viivästyy tai jää epäselväksi, kuka tilanteen omistaa. Kokemuksen perusteella jo yksinkertainen toimintamalli, jossa vastuut, vasteajat ja seuraavat askeleet on sovittu, parantaa konversiota selvästi.
Kolmas vaihe on liidin jatkokehittäminen. Kaikki kontaktit eivät ole heti valmiita ostamaan, mutta se ei tee niistä huonoja. Osa tarvitsee lisää tietoa, osa vertailua, osa sisäistä valmistelua. Siksi liidien käsittelyssä tarvitaan myös sisältöjä ja seurantaa, jotka auttavat kontaktia etenemään kohti päätöstä. Tätä voi tukea esimerkiksi kohdennetuilla viesteillä, tapausesimerkeillä, asiantuntijasisällöillä ja tarkentavilla keskusteluilla.
Neljäs vaihe on oppiminen. Jokainen voitettu ja menetetty mahdollisuus kertoo jotain siitä, miten hyvin liidien hankinta todella toimii. Jos tietyt lähteet tuottavat paljon kontakteja mutta vähän kauppaa, ongelma voi olla kohdentamisessa. Jos taas kiinnostuneita kontakteja syntyy vähän, syy voi olla viestissä, näkyvyydessä tai markkinapotentiaalin arvioinnissa. Tällaisissa tilanteissa ulkopuolinen näkökulma ja liiketoiminnan kehittämisen palvelut auttavat usein tunnistamaan, missä pullonkaula todellisuudessa sijaitsee.
Mittarit, joilla B2B-liidien hankintaa kannattaa johtaa
Jos liidien hankintaa johdetaan vain liidien määrällä, päätöksenteko ohjautuu helposti väärään suuntaan. Määrä voi kasvaa samaan aikaan, kun laatu heikkenee. Siksi mittaristo kannattaa rakentaa koko ketjun näkökulmasta.
Ensimmäinen mittaritaso liittyy näkyvyyteen ja kiinnostukseen. Tähän kuuluvat esimerkiksi verkkosivujen relevantti liikenne, sisältöjen lukeminen, yhteydenotot, ladattavat materiaalit ja tapahtumien osallistujat. Nämä kertovat, syntyykö markkinaan riittävästi kiinnostusta, mutta eivät vielä osoita liiketoiminnallista arvoa.
Toinen mittaritaso liittyy liidien laatuun. Kuinka moni liidi vastaa tavoiteltua asiakasprofiilia? Kuinka moni etenee ensimmäiseen keskusteluun? Kuinka moni täyttää sovitut myyntivalmiuden kriteerit? Tämä vaihe erottaa usein aidosti hyödyllisen tekemisen pinnallisesta aktiivisuudesta.
Kolmas mittaritaso liittyy myyntivaikutukseen. Kuinka moni liidi muuttuu mahdollisuudeksi, tarjoukseksi ja lopulta asiakkaaksi? Mikä on eri kanavien konversioaste? Kuinka pitkä myyntisykli on eri lähteissä? Käytännön kehittämistyössä nähdään usein, että juuri nämä mittarit paljastavat, mihin kannattaa investoida lisää ja mistä voidaan luopua.
Neljäs mittaritaso liittyy kannattavuuteen ja ennustettavuuteen. Paljonko yhden relevantin liidin hankkiminen maksaa ajassa ja resursseissa? Mitkä kanavat tuottavat pitkäaikaisesti parhaita asiakkuuksia? Kuinka tasaisesti uusia mahdollisuuksia syntyy kuukausittain? B2B-liidien hankinta on terveellä pohjalla vasta silloin, kun sen yhteys myynnin kehitykseen ja liiketoiminnan tavoitteisiin on näkyvä.
Usein toimivin tapa aloittaa ei ole rakentaa raskasta raportointia, vaan sopia muutama läpi prosessin näkyvä mittari. Esimerkiksi kontaktien määrä, myyntikelpoisten liidien osuus, liidistä mahdollisuudeksi etenevien määrä ja syntyneen myynnin arvo antavat jo paljon johtamisen kannalta olennaista tietoa.
Miten yritys pääsee liikkeelle ilman turhaa monimutkaisuutta
Kun B2B-liidien hankintaa halutaan parantaa, ensimmäinen askel ei yleensä ole uusi työkalu tai uusi kampanja. Käytännössä hyödyllisempää on pysähtyä neljän kysymyksen äärelle. Kenelle myydään, mikä ongelma ratkaistaan, mistä kanavista oikeat kontaktit tavoitetaan ja miten etenemistä seurataan. Jos näihin on selkeä vastaus, myös tekeminen yksinkertaistuu.
Monessa yrityksessä hyvä alku syntyy siitä, että nykyinen liidipolku käydään läpi rehellisesti. Mistä liidit tulevat nyt, miten niitä käsitellään, missä vaiheessa ne putoavat ja mitä tietoa puuttuu päätöksenteon tueksi. Tämän analyysin perusteella voidaan tehdä muutama tarkasti rajattu parannus, joilla vaikutus on nopeasti nähtävissä.
Kokemuksen perusteella parhaat tulokset syntyvät, kun liidien hankintaa ei nähdä markkinoinnin erillisenä tehtävänä eikä myynnin yksittäisenä ongelmana. Se on yhteinen kaupallinen prosessi, joka tarvitsee sekä selkeän suunnan että arjen johtamista.
Jos yrityksessä halutaan arvioida nykyistä liidien hankinnan mallia, tunnistaa pullonkaulat ja rakentaa käytännössä toimiva etenemissuunnitelma, asiasta kannattaa keskustella. Ota yhteyttä, niin katsotaan yhdessä, miten B2B-liidien hankinta voidaan kytkeä tiiviimmin myynnin tavoitteisiin ja kannattavaan kasvuun.
